Kesää etsimässä
9.5.2013 ~ Keskiviikko
"Noniin, tänään olis sitte luvassa verrantojen harjottelua ja Maisa-Emilia nyt se pipo pois päästä ja purkka roskiin, ennenkun pistän sut parkkiin laskemaan!" ah-niin-rakastettava matikanopemme pauhasi. Sen päästä pystyi lähes näkemään savun, joka sieltä sarjakuvissa varmaan olisi noussut. Naurua pidätellen kävin sylkäisemässä purkan roskiin ja vetäisin vastahakoisesti pinkin piponi pois, opettajan haukankatseen seuratessa. En kertakaikkiaan voi vieläkään tajuta, minkä takia koulussa ei saisi pitää pipoa. Jos olisi vaikka huono hiuspäivä. Mikä hemmetin tarve opettajilla on nähdä oppilaiden hiukset sen jälkeen, kun on aamulla ensin tapellut takkuisten hiusten, harjan ja suoristusraudan kanssa puoli tuntia, ja sitten koettanut epätoivoisesti saada sähköiset hiukset ojennukseen veden kanssa, lopputuloksena ilmetty linnunpesä. Ihan varmana siksi, että niiden kahvipöydässä olisi jotain puhuttavaa välitunnella.
"Että sen Maissin hiukset oli taas sellaset, että ahahahah!"
"No olisit nähnyt Iisan pehkon. Harjaa käytetty varmaan viimeks vuos sitte."
"Hahahaha, mulla onki sen luokan tunti seuraavaks, saa nähä saanko naurua pidäteltyä!"
Hihitin ajatukselle vahingossa ääneen niin, että sain hermoraunion ja harvinaisen hyväkuuloisen opettajan jälleen puhumaan muustakin kuin äksistä ja mistälie kaavoista.
"Maisa viimenen varotus!"
Nyökkäsin söpösti hymyillen, opettajan tuhahtaessa ja kääntyessä takaisin yhtälönsä pariin.
Kellon soidessa ikuisuudelta tuntuneen tunnin jälkeen ryntäsin luokasta pihalle ensimmäisenä, opettajan mulkoilun alaisuudessa edelleen. Se oli uhannut antaa mulle punaista merkintää Wilmaan ekstrahuonosta käytöksestä, mutta whatever. I was born to be badass and nothing's ever gonna stop me ja sitärataa. Sitäpaitsi, oli keskiviikko, huomenna olisi helatorstai ja se meinasi vapaata. Tallilla varmasti kaivattiin Mustiksen pikkumimmin ahkeraa kiillottajaa.
"Hello ja terkkui matikantunnilta", kailotin päästessäni tallille asti. Pari tyttöä osoitti kummaksuneet katseensa meitsiä kohti (kuinkahan aivottomana mua Mustiksessa pidettiin?) ja osoitin niille aina yhtä söpön apinavirneen. Toinen tytöistä pyöräytti silmiään, ja niin ne jatkoivat matkaansa -hmm- sinne minne olivatkaan matkalla.
Tarhoille päästyäni Tiana katselee minua innoissaan kun heilautan riimua ja narua tarhan portilla. Sen karva näyttää likaiselta ja märältä, mikä tarkoittaa harjaustuokion pitkittymistä. Minun ei tarvitse kahta kertaa komentaa, ennen kuin se jo seisoo vierelläni odottamassa talliin pääsyä.
Tiana nuuskii innoissaan sen karsinan ovessa olevaa laukkuani. Sidon riimunarun kiinni kalteriin ja alan harjata Tianaa sen karsinan edessä olevilla harjoilla.
Tarhalla Tiana hirnahtaa äidilleen, ja kirmaa Assin luokse. Hymyilen salaa itsekseni. Yhtäkkiä kuulen puhetta takaani.
"Tuutko? Käydään vielä liikuttamassa Tango."
Puhuja on paras ystäväni Vivie. Olin luvannut mennä hänen luokseen yöksi, ja meidän täytyisi käydä vielä liikuttamassa Vivien puoliverinen ruuna Tango.
"Joo, mennään. Se sun Tangoliinis odottaakin jo meitä."
"Mä ku olin just ottamassa sua kyytiin!" Vivie huudahti ja leikki olevansa ärsyyntynyt.
"Äläs ny! Kyllä mulle kyyti kelpaa…" hymähdin ja hyppäsin Vivien pyörän tarakalle.
Maiss & Mustikkapolun Tinatyttö | 3HM
3p, 6v€ /Daw