Rontin päiväkirja

[Bambi]

Rosvo-Roope

• suomenhevosori
  
• 13-vuotias
  
• hoitajana Miia
  

Hoito-ohjeita

• Rontti hoidetaan kiinni sidottuna ja mielellään pesuboksissa tai käytävällä.
  
• Esteille etusiin jännesuojat ja juoksuttaessa eteen pintelit ja bootsit.
  
• Tarhataan korkea-aitaiseen oritarhaan Saken, Wilhon ja Rastin kanssa. Portti on suljettava erityisen huolellisesti!
  
• Kovilla pakkasilla (15<) toppaloimi, jos on hikoontunut tunnilla, ohut fleece talliin.
  

[Miia]

Saavuin tallille auton kyydissä kolmelta. Mielessäni hyörivät seuraavat ajatukset, Rontti, koulu, kaverit... Rontissa mietitytti eniten, että tulemmeko lainkaan toimeen keskenämme. Koulussa taas kokeet ja läksyt, kavereissa, no, hekin ovat hevoshulluja mutteivät pääse ikinä hoitajiksi... Tulevatkohan ne mustasukkaisiksi?
Astuin oritalliin sisälle. Kuulin seinän pauketta sekä matalaa hirnuntaa. Kun etsin Rontin, Rontti paukutti seinää korvat vihaisesti luimussa.
- Aijai, tästä tulee kova pala, ajattelin heti.
Keräsin rohkeuttani vähän aikaa seisoskellen Rontin karsinan edessä, kunnes avasin varovasti Rontin karsinan oven ja astuin askeleen eteen päin.
Katseemme kohtasivat. Erotin tumman silmäparin hiilenmustan otsaharjan alta, ja pienen valkoisen merkin otsasta.
Rontti oli jo lopettanut seinän paukuttamisen, mutta katsoessaan minua sillä oli korvat edelleenkin luimussa. Tarjosin oriille kättäni nuuskittavaksi, ja niin ori nuuhkaisi kättäni, jonka jälkeen pärskähti kavahtaen taakse päin niin että sen takamus osui karsinansa takaseinään.
- Sooo, poika, yritin hieman epätoivoisena rauhoitella oria. - Ei minua tarvitse pelätä, lisäsin hetken kuluttua.
Rontti viisveisasi sanomastani, jatkoi vain luimimista katsoen minua vihaisesti.
Menin lähemmäs oria. Rontti katsoi minua patsaaksi jähmettyneenä. Laitoin salaman nopeasti riimun orin päähän ja lähdin taluttamaan oria pesuboksille hoidettavaksi.
Pesuboksilla kiinnitin orin kahdella kettingillä. Otin Rontin harjat esiin ja aloin harjata Ronttia joka puolelta.
Siirtyessäni ryntäitten harjaamiseen, ori puraisi minua olkapäästä,
- AUTS! Kiljahdin tunnettuani hampaat olkapäässäni. Puraisu ei kuitenkaan tuntunut niin pahasti, koska minulla oli huppari, joka alla pitkähihainen paita. Totta kai se kuitenkin kävi kipeää.
Pitelin toisella kädellä olkapäätäni ja huokaisin katsoen syyttävästi Ronttia.
- Sinä se et ole helpoimmasta päästä, sanoin sille. - Ei silti olisi tarvinnut purra, lisäsin.
Sain harjattua orin ja siirryinkin kavioiden puhdistamiseen.
Rontti ei aluksi nostanut kavioitaan, mutta vähän siihen nojattuani se nosti kavionsa ja sain ne putsattua.
Laitoin loimen Rontin päälle, koska oli -8°C pakkasta, ja vein Rontin tarhaan.
Nojasin tarhan aitaan ja katselin sen touhuja. tililililii, puhelimeni soi.
- Haloo? vastasin puhelimeen.
- Minä täällä, äitisi. Milloin voin tulla hakemaan sinut Mustikkapolusta? Äiti kysyi.
- Vaikka heti, vastasin.
- Ok, äiti sanoi ja sulki puhelimen.

Pian tuttu, tummansininen Honda kaarsi tallin pihaan. Juoksin auton luo, avasin oven ja istuuduin etupenkille.


Olihan tarpeeksi pitkä?

Miia ja Rontti 1HM

Ihan mukavan pituinen ja helppoa luettavaa :) 3p ja 7v€ //Bambi

[Miia]

Litslätslots, astelin rännässä mustilla ratsastussaappaillani. Minä kerta kaikkiaan vihasin räntäkelejä, mutta tänään alkoi sentään joululoma. Todistus ei ollut sitä parasta luokkaa, mutta hälläväliä - olihan minulla sentään hevosystäväni.
Kuulin seinän paukutamisen astuessani oritalliin. Rontti paukutti takakaviollaan seinää.
Varustin Rontin riimuun ja vein Rontin pesarille.
Aloin harjata Ronttia, vaikka herra ei itse olisi siihen suostunut. Rontti karsoi minua korvat luimussa. Pudistin vain päätäni ja jatkoin harjaamista päättäväisenä.

Vein Rontin tarhaan. Siivosin sen karsinan.

Laiton Rontista kuvan joskus toiste

[Odelie]

Minulla tosiaan oli tapana sulaa suloisille nappisilmille, jotka tuijottivat minua karsinasta kerjäten huomiota ja ruokaa. Tällaista se oli ollut jo ties kuinka pitkään, vaikka innostukseni hevosten kanssa olikin laantunut ajan myötä. Nyt seisoin kuitenkin uuden ystäväni karsinan edessä ja katselin toisella puolella karsinaa seisovaa äkäisen näköistä oria. Se ei ollut suinkaan pohjimmiltaan sellainen, senhän näki jo heti sen silmistä paistavasta uteliaisuudesta, mutta siitä huolimatta pujahdin karsinaan varovasti.
Olin vain muutamaa päivää ennemmin saapunut tutustumaan Mustikkapolun tiloihin, tosin en oikein muistanut niitä vieläkään. Kaunis ja yllättävän rauhaisa ratsastuskoulu, jossa hyöri kaiken ikäisiä ja tasoisia ratsastajia. Kiitin vain onneani, että Rontin kulmakarsinalla ei näyttänyt olevan kauheaa tungosta. siitähän ahdistuisi molemmat. Siltä ainakin Rontti näytti.

Orin korvat liikehtivät epäluuloisesti, kun varovasti ojensin käteni sille haisteltavaksi. Ensin se näytti suorastaan tyrmistyneenä, mutta lopulta se suostui haistamaan tuota uutta hajua ja hamuamaan herkun toivossa kättäni. Kuitenkin kun liikahdin millimetrinkin, Rontti palasi takaisin karsinan nurkkaan ja katseli minua siltä paholais silmillään.
- Ai sie oot löytäny jo tänne Rontin tykö, jo ennestään tuttu Bambi ilmestyi karsinalle. Rontin korvat muuttivat oitis asentoa, kun se tunnisti omistajansa.
- Joo, hää ei vaan oo yhtä innokas tutustuja kun mie, hymähdin lempeästi, joka sai Rontin huomion taas minuun. Epäluuloinen tyyppi.
- Voisit vaikka loimittaa sen ja viedä sen ulos, Bambi ehdotti. Nyökkäsin hymyillen, sitten saisin ainakin mahdollisuuden siivota orin karsinan, joka ei ollut järin edustavan näköinen.

Rontti oli ilmeisesti harjattu jo aikaisemmin, sillä sen karvapeitteestä ei pahemmin likaa irronnut. Vain ohut pölykerros, joka ei mahdollisesti poistuisi vaikka mitä tekisi, ennen kuin kesä tulisi lämmittämään mieliämme. Varovasti nostin loimen suomenhevosorin selkään ja automaattisesti se reagoi puraisemalla taaksepäin ja nyökyttelemällä julmetun isoa päätään. Hymyillen pudistin päätäni ja napsautin lukot kiinni loimesta. Ei tainnut olla mikään vaatteiden ystävä tämä tyyppi.
Bambi seurasi vähän matkan päästä, kun talutin massiivista oria tarhallepäin. Pieni epävarmuus yritti pyrkiä mieleeni, mutta kielsin sitä tulemasta edes tökkimään. Napakka nykäisy narusta sai Rontin uteliaan ilmeen kääntymään taas minuun ja tiesin, että saisin sen ehjänä tarhaan ja ehkä joku päivä vielä takaisinkin.

- Tässä on nyt sitten kottikärryt ja tuossa on talikko. Ootko ennen siivonnu karsinoita, bambi ohjeisti minulle ja taisi tosiaan ihan hieman näyttiä härnäämisestäni. Katsoin häntä hieman kyseenalaistaen ja nappasin talikon. Karsinan putsaus oli joskus ollut minulle päivittäistä hommaa, ennen kuin sekoitin pääni siitä pahuksen pojasta ja jätin hevoset sikseen.
Onnekseni Rontti oli kuitenkin erittäin siis kaveri. Se oli selvästi jättänyt itselleen oleskelutilan ja tähdännyt hätänsä aivan toiseen nurkkaan. Rakastin tällaisia siistejä ponskeja, mutta koko karsina oli silti käännettävä ympäri. Toisinaanhan se osasi olla hieman turhaa, mutta koskaan ei saanut jättää mitään ehkä sanan varaan. Ja karsina, näytti nyt onnekseni siltä, kun siihen olisi juuri laitettu uudet aluset, että osasinkin nuolla karsinat puhtaaksi. Vielä kun kävisin tutustumassa Rontin varusteisiin, pääsisin tekemään taas kerran lähempää tuttavuutta tuon mielenkiintoisen orin kanssa.

1HM

Tosi kiva eka tarina ! Tykkään sun kirjotustyylistä ja mukava taas lukea pitkästä aikaa Ronttitarinoita :--D 4p ja 9v€ //Bambi