Dawin Leikkitunti 30.4 {Missä maksut?}

[Daw]

Daw päätti pitää leikkitunnin.

Tunnilla mennään ilman satulaa ja leikitään hevosten kanssa erilaisia leikkejä : D

Mukaan mahtuu 6, ja hevoset jotka tulevat tunnille ovat:

Norpatar ja Wilho - ei maksanut
Myy ja Ally -ei tarvii maksaa
Emppu ja Kelmi -maksanut
Bambi ja Anttu -maksanut
Mini ja Assi -ei maksanut

Bambikin taisi luvautua tunnilleni, ja päätin (tai kysyin myyltä, mutta sitten tuli sähkökatko, ja tietsikasta loppu akku ja vastaus jäi saamatta..) että Myykin tulee, mutta ssen ei nyt sitten välttämättä sitä tarinaa tarvii tehä..

Nyt niitä tarinoita/kuvia sitten tulemaan!

[Daw]

Aloitamme tunnin pienellä lämmittelyllä, käyntiä lyhyet sivut, pitkät sivut ravia. Molempiin suuntiin. Sitten lisätään lyhyille sivuille laukka ympyrät. Molempiin suuntiin tämäkin. Sitten hetkeksi pitkät ohjat.

Ensimmäinen leikki on peili. Yksi ratsukoista menee peiliksi. Ja kun `peili` katsoo poispäin muut liikkuvat lähemmäs peiliä ja kun `peili` kääntyy täytyy yrittää olla liikkumatta ratsunsa kanssa. Ja jos liikkuu, täytyy mennä takaisin lähtö paikalle.. Tätä ollaan pari erää. Ja sai liikkua missä askellajissa haluaa.

Seuraavaksi leikitään talli palaa leikkiä. Asetumme ympyrään joka on merkitty tötteröillä. Tötteröitä on yksi vähemmän kuin ratsukoista. Ratsukot menevät tötteröiden kohdille. Yksi ratsukko jää keskelle ympyrää ja huutaa: "talli palaa". Silloin tarvitsee mennä toiselle tötterölle. Ja se jolle ei jää tötteröä, huutaa seuraavaksi talli palaa.


kolmantena ja viimeisenä leikkinä on Peruna lusikkaan, ja kun olen huono selittämään niin tämän ohjeen kopioin yhdeltä toiselta sivustolta, muuttamalla hieman..
: D Jakaannumme kahteen ryhmään. Kullekin ratsastajalle annetaan lusikka ja ensimmäisille ratsukoille peruna. Ratsukot käyvät j tietyn matkan päässä ja tulevat takaisin Matkalla on pujottelu, ja pari puomia, ja jos innokkuutta löytyy voimme kokeilla myös pienillä esteillä? ja yritätte pitää perunan lusikassa. Askellaji vapaa. Jos peruna putoaa, joku tulee sen nostamaan (minä varmaan) ratsukon pitää pysyä paikoillaan niin kauan kunnes joku tulee ) Kun ratsukko palaa, peruna siirretään hevosten selästä käsin seuraavalle, ja homma pyörii kunnes kaikki ovat perunan vieneet.

Ja sitten lopetamme pariin kierrokseen ravia ja pitkiin loppu käynteihin.Lopuksi jos aikaa riittää niin ratsukot saavat tehdä selässä maailmanympärysreissun (kaikki tietää?), ratsastaa väärin päin (selkä meno suuntaan) Tämä toteutetaan loppukäynneillä


Ja jos vain sää sallii niin tunti pidetään kentällä, jos ei niin tyydymme maneesiin.

[Bambi]

Talutin Antun otsatukasta sisälle. Ruuna oli onnistunut taas hajottamaan riimunsa, joten siitä ei paljoa ollut apua. Työnsin Antun karsinaansa ja lähdin etsimään uutta riimua satulahuoneen uumenista. Viime syksynä olin muistaakseni ostanut ison pinon riimuja varastoon. Pitkän kaivelun päätteeksi löysin kuin löysinkin paikallisen hevostarvikeliikkeen muovikassin täynnä erivärisiä nylonriimuja. Nappasin ensimmäisenä käteen sattuneen vaaleansini-ruskea -raidallisen yksilön ja otin vielä hyllyltä mukaan Antun sinisen harjalaatikon. Karsinaan tullessani ruuna pälyli minua kulmiensa alta ja käänsi takamuksensa ovelle.
- Jaahas... Sitä ollaan taas tällä tuulella. Lausahdin pujottaessani riimua luimuilevan ruunan päähän.
Rapsuttelin herraa sään kohdalta ja korvien juuresta, sekä tarjosin omenanpalasen taskustani. Antun ilme kirkastui heti, kun se sai rouskuttaa herkkupalaa. Otin riimusta kiinni oikealla kädelläni ja avasin oven vasemmalla. Talutin hevosen käytävälle ja kiinnitin seiniin molemmin puolin.

Harjasin ruunan vain pikaisesti, sillä Laura oli jo harjannut sen pari tuntia sitten. Puhdistin kaviot ja tarkistin etteivät kengät heilu. Hain suitset satulahuoneesta ja pujotin ne helposti Antun päähän. Kiinnitin remmit ja laitoin vielä riimun suitsien päälle, ettei poni karkaisi. Kipaisin yläkerrassa hakemassa kypäräni ja kirjoitin toimiston luukulle lapun, jossa luki suurilla pölkkykirjaimilla: "BAMBI JA MYY OVAT KENTÄLLÄ RATSASTAMASSA!" Liimasin muistilapun luukun lasiin ja kipitin takaisin alakertaan.
- Onks kaikki valmiita? Daw huuteli käytävällä.
Karsinoista kuului myöntyviä vastauksia, joten koko konkkaronkka lähti tallustamaan raikkaaseen ulkoilmaan.

Kentällä Daw ryhtyi systemaattisesti punttaamaan ratsastajia ratsujensa selkiin. Emppu ja Mini loikkasivat kepeästi Kelmin ja Allyn selkään, joten minä päätin myös selviytyä itsenäisesti. Otin riskin ja päästin irti ohjista nostettuani ne Antun kaulalle. Harpoin pari askelta taaksepäin ja ponnistin villin ninjahypyn Antun selkään. Tyylipisteitä ei varmaan olisi kovin montaa herunut, mutta ainakin nyt istuin kummastuneen ruunan selässä, tähän mennessä suhteellisen turvallisesti. Kun kaikki kävelivät uralla osa rauhallista, osa ei niin rauhallista käyntiä, alkoi Dawin suunnalta kuulua ohjeistusta:
- Voitais alottaa silleen, että meette lyhyet sivut käyntiä ja pitkät sivut ravia, välillä voisitte testata keventää, niin tulee kesäksi timmi peppu!
Noudatin Dawin ohjeita ja painoin hiukan pohkeilla Antun kylkiä. Ruuna tallusti vetelänä, eikä kuunnellut juuri lainkaan. Napautin Anttua raipalla pohkeen taakse ja toistin pohkeet. Poni kokosi itseään hieman ja alkoi ravata. Istuin tukevasti ruunan selässä, mutta istuntani pompotti silti hieman. Taidot olivat ilmeisesti päässeet ruostumaan, sillä olihan siitä jo aikaa kun olin ponilla mennyt ilman satulaa.

Teimme ravitehtävää pari kierrosta molempiin suuntiin ja aloitimme sitten laukkatehtävän. Ohjasin Antun huolellisesti lyhyen sivun keskelle käynnissä, siirsin sisäjalkani eteen ja ulkojalan hiukan taakse. Tarkistin asetuksen sisälle ja puristin hieman käsiäni nyrkkiin. Ruuna sähläsi ensimmäisellä kerralla jotain aivan kummallista, mutta nosti kuitenkin reippaan laukan ja vieläpä oikeaan suuntaan. Rapsuttelin ruunaa pitkällä sivulla. Osa tunnin hevosista innostui laukkatehtävästä vähän liikaa, eikä ainakaan Kelmille tuntunut riittävän pikkuinen pääty-ympyrä. Wilho sen sijaan kuolasi Allyn perään vähän väliä.

- Joo, toivottavasti on jo kaikilla lämmin. Daw naureskeli uupuneille ilmeillemme. - Nyt voitas alottaa ensimmäinen leikki elikä peili. Kaikki varmaan osaa säännöt?
Kielteisiä vastauksia ei kuulunut, joten aloitimme leikin.
Ensimmäisenä peilin virkaa toimittivat Mini ja Assi. Heti ensimmäisellä kierroksella Myy tietysti karautti laukalla melkein kentän toiseen päähän, mutta juuri kun Myy oli huutamassa "peili". Oli Mini saanut käännettyä Assin ympäri ja komensi Myyn ja Allyn takaisin lähtöviivalle. Me otettiin Antun kanssa ihan rauhassa ja edettiin pienillä ravipätkillä varovasti. Kelmillä oli sen sijaan ihan omat kuviot, sillä aina kun täytyi olla liikkumatta Minin katsellessa tarkkaavaisena kaikkien liikkeitä, alkoi Kelmi steppailla pohkeenväistöä kohti vasenta laitaa. Emppu sai siis useaan otteeseen palata takaisin lähtöviivalle. Daw nauroi kippurassa kentän laidalla ja sai osakseen huvittuineita katseita vähän joka suunnalta. Lopulta Norpatar ja Wilho veivät ensimmäisen erän yllätyshyökkäyksellään.

Peilin jälkeen jatkoimme talli palaa -leikillä. Daw asetteli värikkäitä kartioita suureen ympyrään keskelle kenttää ja ohjeisti leikin nopeasti. Ensimmäisenä keskelle jäikin sitten minä ja Anttu.
- Talli palaa! Hihkaisin ja mietin sitten että entä jos palaisikin oikeasti...
Kiiruhdin suin päin kohti ensimmäistä vapaata kartiota ja ehdin juuri ennen Wilhoa, joka protestoikin asiaa pienellä potkulla. Anttu kummastui kaverinsa reaktiota ja otti hypyn sivulle. Rauhoittelin ruunan ja asetuin seisomaan kartion taakse. Keskellä oli nyt siis Wilho.

- Nyt leikitään perunalusikkaleikkiä! Daw ilmoitti äänekkäästi ja jakoi meidät suht tasaisiin joukkueisiin.
Norpatar, minä ja Mini sekä Myy ja Emppu. Daw jakoi jokaiselle lusikat, jotka oli ilmeisesti pihistänyt pirtistä. Sitten hän teki ihmeellisen pujottelupuomikavaletti -radan ja selitti nopeasti ohjeet. Meidän joukkueesta aloitti Norpatar ja Wilho. Toisesta joukkueesta Emppu ja Kelmi. Tämä peli sujui hyvin lukuunottamatta Kelmiä, joka söi perunan ja Myytä, joka tiputti perunan kolmesti.

Loppukäynneissä ratsastettiin nurinpäin ja selällään ja naistensatulassa ja ilman käsiä... Ihme kyllä, kukaan ei tippunut.

Tunnin jälkeen talutin Antun karsinaansa ja otin siltä suitset pois. Harjailin pikaisesti jalat ja puhdistin kaviot. Pujotin riimun herralle päähän ja vein ruunan tarhaan Dumlen seuraksi.

[Emppu]

Leikkitunti Kelmillä
Tallustelin tallille. Olisikohan Kelmillä helppo ratsastaa? Mietiskelin kysymystä saapuessani tallin pihaan. Kävin tallissa hakemassa riimun narun ja suuntasin taas ulos. Kun Kelmi huomasi että kävelin sen tarhaa kohti se lähti laukkaamaan ja laukkasi ihan tarhan perälle asti. - Kelmi tule jo! kutsuin sitä, mutta se vain laukkasi karkuun. Sainkin juosta sen perässä ainakin yli viisi minuuttia. Kun vihdoin sain sen kiinni olin aivan hikinen. - Senkin rontti! Mutta en ihmettele ollenkaan nimeäsi Kelmi, toruin sitä samalla kun talutin sitä kohti tallia. Tallissa aloin heti harjata sitä että saisin sen valmiiksi ennen tuntia. Kun oli vuorossa kavioiden putsaus hain kaviokoukun ja tartuin ensimmäiseen kavioon. Aloin etu kaviosta. Kelmi oli heti hampaat irvessä. Kun sain sen kavion nostettua tunsin kuinka se näykkäisi. - KELMI! huusin sille. Heti parani. Kun olin vipassa taka kaviossa Kelmin häntä nousi ylös ja Kelmi pieraisi. Mikä haju ! Hain suitset. Kun aloin pukea suitsia sain taistella aika kauan ennen kuin kuolaimet olivat suussa. Sitten piti saada remmit kiinni. Kun vihdoin kaikki olivat valmiita kysyi Daw: - Onko kaikki valmista? - Joo, vastasimme kuorossa. - Sitten mennään! komensi Daw.

Kentällä kaikki alkoivat nousta selkään. Minä pomppasin sinne yhdellä hypyllä. Näin kuinka Bampi loikkasi selkään. Ei tainnut olla Bampin ensimmäinen kerta kun tuolla lailla sinne hyppäsi. Kelmin selkä oli melko liukas ja kun pyysin sitä kävelemään lähdin huojumaan puolelta toiselle. Pian onneksi totuin liukkaaseen selkään eikä enää tarvinnut pitää harjasta kiinni. Sitten aloitettiin lämmittely. Että tuo ravi oli kamalaa. Pompin puolelta toiselle ja pelkäsin että juuri tällä askeleella minä tipun. Onneksi sai edes vähän aikaa kävellä. Kun olitiin tehty samaa tehtävää molempiin suunntiin alkoi laukka tehtävä. Kelmi pyöräytti ympyrän toiseen päätyyn asti eikä sitä tahtonut saada raviin millään. - Emppu mikäs ympyrä se tuo oli? Daw kysyi. - Se oli sellainen Kelmin vauhti ympyrä, vastasin. Taas molempiin suuntiin ja sitten käyntiin ja pitkät ohjat.

Sitten aloitettiin peili. Mini sai olla ensimmäinen peili. Kelmi oli mahdoton! Sitä oli mahdoton saada pysähtymään. Olin palannut lähtöön varmaan 10 kertaa kun vihdoin Norpatar ja Wilho pääsivät yllättämään Minin ja Assin. Mutta Kelmi ja minä saimme palata alkuun yhä vain uudelleen ja uudelleen. - Kelmi ja Emppu alkuun! kajahti jälleen kentän toiselta laidalta. Daw puolestaan istui kentän laidalla ja nauroi kippurassa Kelmille joka teki pohkeen väistön toisensa perään. - Kelmi ei nyt ole koulutunti! hän hohotti. Sitten peili vaihtui taas. Nyt pääsivät Myy ja Ally. Lopulta kuitenkin lopetettiin peili ja alettiin talli palaa leikkiä. Ekana keskellä oli Bampi. - Talli palaa, hän huusi ja suuntasi kohti ekaa tötteröä. Tämä oli leikki joka sopi Kelmille. Laukkasimme tötteröltä toiselle helposti. Mutta kerran en saanut Kelmiä pysähtymään jonka vuoksi jouduin keskelle. Olin hiljaa.Muut alkoivat kyllästyä odotteluun. Assikin melkein nukkui. - TALLI PALAA! toiset hoputtivat hevosiaan minun ja Kelmin laukatessa lähimmälle tötterölle.

Sitten aloimme olla peruna lusikka leikkiä. Kun Daw oli tehnyt radan ja jakanut meidät joukkueisiin sain perunan ja lusikan. Lähdimme radalle ensimmäisinä. Kelmi nosti yllättäen laukan jolloin peruna tippui. Käänsin Kelmin. Sitten Kelmi kiskaisi päänsä alas ja söi perunan! - Onneksi otin ylimääräisen, naurahti Daw. Leikki jatkui. Myy tiputti perunan kolmesti. Pujottelussa ja kahdesti esteillä. Koska minä ja Myy emme olleet niin hyviä Bampin, Norpattaren ja Minin joukkue voitti.

Lopuksi ravasimme. Sitten kävelimme. Teimme kaikki maailman ympärys matkan. Juuri kun olin selässä väärin päin Kelmi pysähtyi ja kiskaisi päänsä alas. Käännyin siitä selälleni ja sitten ratsastin naisten satula tyylillä. Lopulta tulimme selästä alas. - Ei hassumpi tunti, tuumailin kun harjasin Kelmin. Sitten veinsen tarhaan.