|
Post by Daw on Mar 17, 2013 15:58:30 GMT 2
Mustikkapolun Blondi "Blondi" Suomenhevonen, tamma Hoitajana: Emppu
|
|
|
Post by Emppu on Mar 17, 2013 17:55:46 GMT 2
Uusi alku Aurinko häikäisi silmiäni, kun Villa Aliisa ilmestyi näkyviin. Puiden takana näkyi tallirakennus ja välillä saattoi nähdä maneesin katon. Tarhat ja niissä tarhailevat hevoset näkyivät puiden takana. Otin muutaman juoksuaskeleen ja tähyilin tarhoille päin. Villa Aliisan kohdalla näin kaikki tarhat kokonaan. Lähimmässä tarhassa näin kauniin, vaalean, nuoren tamman. Se ravasi kauniisti tarhan ympäri ja pysähtyi tökkäämään turvallaan Gagaa, Kathreenin upeaa ranskalaistammaa. Gaga hätkähti ja pyrähti häiritsijää kohti. Nuori tamma laukkasi tarhan ympäri ja jäi lopulta tylsistyneen näköisenä aidan viereen seisomaan. - Blondi! hihkaisin ja lähdin tarhaa kohti. Portilla torkkunut Daisy, Kat´n hieno lusitano, hätkähti ja lähti kävelemään kauemmas saadakseen torkkua rauhassa. Blondi jäi katselemaan minua ihmeissään, mutta Dawin astuessa ulos Villa Aliisan ovesta tamma sai muuta ajateltavaa. Daw huomasi minut heti ja tuli moikkaamaan. - Moikka! Mitä ajattelit tehdä Blondin kanssa tänään? nainen höpötti innoissaan. - Öö.. Harjaan, taluttelen ja jotain tällästä, vastasin empien. - Okei. Hepat otetaan puolen tunnin päästä sisälle syömään, et viittis auttaa? Daw puheli ja vilkaisi kännykkäänsä. - Okei, puolen tunnin päästä sitten, sanoin ja kiirehdin talliin.
Tallissa astelin pirttiin ja heilautin laukkuni kaappiini. Ennen kuin ehdin poistua, Lina asteli ovesta sisään ja lysähti sohvalle. - Moi, hän sanoi väsyneenä vilkaistuaan minuun. - Mitä sä oot tehny? ihmettelin. - Käytiin kentällä rämpimässä Nellan kaa, Lina huokasi. - Okei. Mullon tänään jännä päivä, julistin. - Öö... Alotatko Blondin kaa? Lina kysyi. - Jep! Saas nähdä sovitaanko me yhtään yhteen vai ruvetaanko me tappelemaan, nauroin. - Ei Blondi vaikee oo, Lina sanoi ja alkoi selittää Blondin luonnetta sen verran, mitä siitä tiesi. Seuraava puoli tuntia kului Linan kanssa jutellessa ja niin minä pian aloinkin Dawin kanssa tuomaan hevosia sisälle. Talutin sisälle Blondin (totta kai), Assin, Rontin, Tompan ja Dumlen. Linakin tuli auttamaan ja minä pääsin hommasta nopeasti.
Istuimme Linan kanssa juttelemassa vielä sen aikaa, kun Blondi söi. Lopulta tamma sai kuitenkin syötyä ja minä lähdin hakemaan sen harjoja. Vaaleanpunainen harjapakki ja saman väriset harjat sopivat mielestäni Blondille erinomaisesti. Pujahdin neitosen karsinaan rauhallisesti ja annoin sen haistella itseäni. Kun Blondi tajusi, että olin piilottanut taskuuni herkkuja, se muuttui ihan höpsöksi. Neito tökki minua närkästyneenä, ravisteli päätään ja kuopi maata kavioillaan. - Okei, okei. Ajattelin antaa nämä vasta myöhemmin, mutta kai voin tehdä sen nytkin, naurahdin. Syötin herkut Blondille hitaasti ja sitten aloin harjauksen. Rauhallisesti harjasin ja rapsuttelin tammaa, joka seisoi paikallaan ja nautti. Viidentoista minuutin kuluttua Blondi oli harjattu. Sieppasin pakista kaviokoukun ja kumarruin etujalan viereen. Jouduin maiskuttamaan ja suostuttelemaan tovin, ennen kuin jalka nousi. Sama toistui kahdella seuraavalla jalalla, mutta viimeinen jalka nousi hienosti. Kiitosten jälkeen etsin käteeni narun ja niin lähdimme yhdessä ulos.
Kävelimme rinnakkain sisään maneesin ovesta. Kat ratsasti juuri Gagalla keskiympyrää käynnissä. Nainen hymyili minulle ja keskittyi taas ratsastamiseen. Talutin Blondin kaviouralle. Tamma kulki koko ajan kiltisti ja kauniisti. Kiersimme maneesia parikierrosta käynnissä ja teimme aina välillä pysähdyksen tai ympyrän. Vaihdoimme suuntaa täyskaarrolla ja jatkoimme uudelleen samaa rataa. Seuraavan suunnan vaihdon jälkeen pyysin Blondia raviin maiskuttamalla. Tamma vilkaisi minua uteliaana ja päätään heilauttaen siirtyi raviin. Ravasimme pari kertaa lyhyet sivut, mutta sitten minulle alkoi jo riittää juokseminen ja niin me vain kävelimme maneesissa rauhallisesti. Blondista näki, että sillä oli virtaa, mutta se saisi riehua sitten tarhassa. Pian lähdimmekin takaisin kohti tallia.
Seuraava puoli tuntia kului harjailun merkeissä. Yritin parhaani mukaan rapsutella ja hemmotella Blondia, sillä se varmaankin edes auttaisi tutustumistamme. Kun neito oli harjattu, vein sen takaisin tarhaan. Seurasin Blondin riehumista tarhassa hetken, mutta sitten alkoikin olla kiire kotiin. Emppu&Blondi 1HM
Toivottavasti viihdyt Blondin kanssa! saat 3p, 7v€ /D
|
|
|
Post by Emppu on Apr 17, 2013 16:01:50 GMT 2
Kevättä rinnassaKevät oli tullut. Lämpötila pysytteli nollan tuntumassa ja lumi katosi silmissä. Ojat ja pellot tulvivat. Taivaalta saattoi odottaa mitä tahansa vesi- ja lumisateen väliltä. Mutta siellä se Mustis kökötti yhä. Se ei ollut sulanut lumen mukana pois, vaan jäänyt paikalleen. Lumi katosi kovaa vauhtia rakennusten katoilta ja piha oli yhtä mutavelliä kentästä ja tarhoista puhumattakaan. Puiden oksia ei verhonnut lumipeite, vaan ne olivat paljaat. Harmaa taivas taustalla teki näystä ankean. Äskeisistä asioista huolimatta Blondi seisoi melkein puhtaana tarhassa ja katseli ympärilleen. Marssiessani tarhaa kohti se hypähti taaksepäin ja ampaisi laukkaan. Muutaman laukkakierroksen jälkeen Blondi hidasti ja jatkoi kaunista raviaan porttia kohti. Se tervehti minua hörähdyksellä, mutta epäilin, ettei se tuntenut minua. Blondi saattoi hörähdellä ihan uteliaisuuttaan. Ojensin käteni tammaa kohti, mutta se kääntyikin ja laukkasi tarhan toiseen päähän. Ainakaan se ei halunnut vapaaehtoisesti kiinni. Viiden minuutin kuluttua seisoin Blondin karsinassa hengästyneenä. Blondi ei ollut moksiskaan. Se hirnahteli ja yritti etsiä taskuistani herkkuja. Tamma oli huolehtinut liikunnastani juoksuttamalla minua ympäri tarhaa. Vedin vielä hetken henkeä, ennen kuin otin harjan käteeni ja aloitin harjaamisen. Juostessaan Blondi oli sotkenut jalkansa, varsinkin valkoiset sukkansa, joten harjaamista kyllä riitti. Kun kaviotkin oli lopulta putsattu, kytkin Blondin riimunnaruun ja lähdimme ulos. Ulkona päästin Blondin irti kentälle. Heilautin käsiäni ja sain tamman juoksemaan. Se laukkasi ympäri kenttää hurjaa vauhtia tehden äkkipysähdyksiä ja -käännöksiä. Blondi juoksi melko kuraisella kentällä täyttä vauhtia ja tajusin, että joutuisin harjaamaan sen uudelleen. Se heitti pukin toisensa perään ja juoksi kenttää ympäri yhä uudelleen ja uudelleen. Välillä Blondi hiljensi ja minä yritin ottaa sen kiinni. Aina se kuitenkin lähti kirmaamaan uudestaan. Lopulta neitokainen väsyi ja antoi kiinni herkkupalan avulla. Kävelytin sitä vielä hetken, ennen kuin palasimme talliin. Harjasin likaisen Blondin perusteellisesti ja puhdistin kaviot uudestaan. Vein sen pihalle likaiseen tarhaan ja siivosin sen karsinan. Lopulta pääsin levähtämään pirttiin ja siellä jutustelin hetken Cidan kanssa. Kerättyäni tarpeeksi voimia lähdin kotiin. Emppu&Blondi 2HM 4p, 10v€
|
|
|
Post by Emppu on Jun 19, 2013 16:12:32 GMT 2
Ahkerointia Oli lämmin ilma ja aurinko paistoi astellessani Mustikkapolun pihaan. Vilkaisu ympärilleni paljasti, että hevoset eivät olleet tarhoissa. Pujahdin talliin, joka kumisi tyhjyyttään. Askeleeni kaikuivat käytävällä ja pirtin ovi narisi avatessani sitä. Heitin laukun kaappiini ja marssin etsimään Blondin riimunnarua. Oli melkein helpottavaa päästä pois tyhjästä ja hiljaisesta tallista. Lähdin hyppelemään laitumille vievää tietä pitkin ja kuuntelin samalla lintujen laulua. "Titityy, titityy" ja "tsirp, tsirp" kuului vähintään joka toisesta puusta. Hyräilin hiljaa jotain vanhaa kaunista laulua, jonka nimeä en muistanut. Laitumet ilmestyivät eteeni yllättäen, koska niitä ei nähnyt puiden takaa. Vilkuilin hetken ympärilleni, kunnes tunnistin Blondin eräällä pellolla. Hyppelin portille, kutsuin tammaa reippaasti ja kävelin portista sisään. Blondi tuli uteliaana kohti, mutta tajutessaan joutuvansa kiinni, karautti laitumen toiseen päähän. Kaivelin taskujani, ja onnistuin löytämään kuivan leivänkannikan. Ojensin sitä kädessäni kävellessäni lähemmäs. Muut hevoset kiinnostuivat kyllä herkusta, mutta Blondi pysytteli minusta kaukana. Lopulta Blondi kuitenkin luovutti. Se käveli luokseni kiltisti, hamusi leivän kädeltäni ja antoi minun kiinnittää narun sen riimuun. Pian lähdinkin taluttamaan Blondia kohti tallia.
Tallissa päätin harjata Blondin oikein kunnolla. Tartuin kumisukaan ja aloin harjata sillä Blondia pyörivin liikkein. Blondi nautti selvästi harjaamisesta. Se seisoi karsinassa puoli nukuksissa ja antoi minun puuhailla ympärillään. Blondin karvassa oli muutamia kuraisia laikkuja, joista päättelin sen piehtaroineen laitumella, jossain kuraisemmassa kohdassa. Vaikkei märkää ollutkaan, niin ainahan laitumelta löytyi kohta, jonka hevoset olivat tallanneet kuralle. Taputin Blondia ja vaihdoin kumisuan karkeaan harjaan, jolla saisin viimeisetkin kurat lähtemään. Harjasin reippain vedoin ja onnistuinkin puhdistamaan kaikki kuraiset kohdat Blondin karvasta. Tamma seisoi edelleen tyytyväisenä paikoillaan ja sen korvat kuulostelivat minun puuhailuani. Välillä Blondin raotti silmiään ja vilkaisi minua, mutta pian se sulki silmänsä uudelleen ja jatkoi torkkumista. Seuraavaksi tartuin pehmeään harjaan, jolla harjasin Blondin kokonaan. Harjasin varovasti myös tamman päätä, mutta siitä se ei oikein tykännyt. Lopulta heitin harjan harjapakkiin ja tartuin kaviokoukkuun. Blondi havahtui hereille ja aloimme taistella kavioiden puhdistuksesta. Onnistuihan sekin lopuksi, ja niin aloin tyytyväisenä selvittämään Blondin harjaa. Muutamia isompia takkuja sieltä löytyikin, mutta sain ne kuitenkin selvitettyä ja siirryin siistimään häntää. Kun koko hevonen oli vihdoin siistitty, huokaisin helpotuksesta, ja kiirehdin pirttiin laukkuni luo.
Seuraavat viisitoista minuuttia käytin Blondin hellimiseen. Rapsuttelin sitä korvan takaa, josta ilmiselvästi piti ja syötin sille herkkuja. Blondi työnsi turpaansa minua kohden ja haisteli herkkuja etsien. Lopulta se äkkäsi taskustani kuivan leivän ja alkoi tökkiä minua tuttavallisesti. Kaivoin leivän taskustani ja ojensin sen tammalle. Blondi hamusi leivän kämmeneltäni ja alkoi etsiä lisää. Kun karu totuus siitä, ettei minulla enää ollut mitään, paljastui, se alkoi tökkiä minua vaativasti. Huokasin ja kiinnitin riimunnarun Blondin riimuun. Ja niin lähdin taluttamaan tammaa takaisin laitumille.
Seisoskelin hetken laidunten tykönä ja pureskelin heinän kortta. Kun tylsyys kuitenkin iski, aloin kävellä tallille päin. Seuraavaksi olin ajatellut puhdistaa Blondin karsinan, mutta jostain syystä se ei oikein innostanut. Kävelin kuitenkin talliin, etsin talikon ja kottikärryt ja ryhdyin tuumasta toimeen. Kun karsina oli lopulta puhdistettu ja tavarat palautettu paikoilleen, mietin mitä tekisin seuraavaksi. Samassa Kat ilmestyi talliin. Hän ihmetteli ääneen miksei missään näkynyt ainuttakaan ihmistä. Minut äkättyään hän hihkaisi heipat ja kiirehti selittämään: - Tuota noin, Emppu. Käytävät on vielä lakaisematta, et viitsisi tehdä sitä? Minulla on vielä ööh... Villa Aliisan juhannussiivot kesken, eikä aika tahdo oikein riittää tallin siistimiseen. Niin, joo ja mun pitää vielä Gagakin ratsastaa eli kiireitä riittää. Kiitos avusta ja moikka! Siinä minä sitten seisoin käytävällä yksin, Kat´n livahdettua käytävän lakaisemisesta. Eipä siinä oikein muu auttanut, kuin tarttua luutaan ja lakaista käytävä, jota ei ollut hetkeen puhdistettu. Pitkään huhkittuani alkoi käytävä vihdoin näyttää siistimmältä. Käteen kuitenkin sattui ja inhottava rakko oli ilmestynyt kämmeneeni. Hylkäsin luudan nurkkaan, josta olin sen löytänytkin, ja lähdin marssimaan kotiin, etten saisi vielä Dawinkin hommia niskaani. Emppu&Blondi 3HM
|
|
|
Post by kikeriofuhexa on May 30, 2019 13:02:39 GMT 2
|
|
|
Post by usebtegzev on May 30, 2019 14:56:54 GMT 2
|
|