Post by Emppu on Apr 14, 2012 13:07:37 GMT 2
KEVÄT!
Siis teemme keväisen maastolenkin ponien kanssa. Lenkki kestää noin 2 tuntia ja tarkoituksena on ihastella luonnon keväistä kauneutta. Kuljemme ensin jonkin matkaa ihanaa polkua pitkin ja sitten ravailemme metsä aukiolla. Laukkaamme metsätiellä ja tulemme tallille hiekkateitä pitkin.
~ Tunti pidetään 29.4.
~ Mukaan 6 ratsastajaa
~ Hevosta saa toivoa, mutta minä teen kuitenkin päätöksen
~ Maksuksi käy tarina, kuva, sarjakuva ja pitkä runo
~ Maksut viimmeistään 13.5. Jos et pysty maksamaan ajoissa ilmoita ja kerro maksun viivästymisen syy
Mukana:
Ally - Emppu
Elin - Laura Tulee myöhemmin?
Dumle - Karoline Tulee myöhemmin?
Kelmi - Diib Kiitos pikkuisesta tarinan pätkästä!
Freddy - Siru
Tomppa - Cida Kiitos hauskasta maksusta!
Assi - Miia
Jippu - Soffi Kiitos ihanasta ja hauskasta maksusta!
Kaikki mukaan!
Tarina
- Valmis? kysyin tallipihalla seisovilta ratsuilta.
- Joo! kaikki vastasivat kuorossa.
Lähdin Allyn kanssa johdattamaan porukkaa sovitussa järjestyksessä eteenpäin. Eli Elin, Dumle, Kelmi, Freddy, Tomppa, Assi ja Jippu. Jono lähti kiemurtelemaan perässäni metsää kohti. Ohitimme tyhjät ruskeat kuraiset laitumet. Käännyin vielä vähän ennen metsää katosmaan taakseni ja huikkasin muistutuksen:
- Jos jäätte jälkeen ottakaa ravilla kii!
Lähdimme kiemurtelemaan polkua pitkin. Aina välillä isommilla poneilla ratsastavat joutuivat kumertelemaan alhaalla roikkuvia oksia, mutta pikkuponien ratsastajat ratsastivat ryhdikkäästi pikkuisilla shetlanninponeilla. Etenimme rauhallisesti keväisen kauniissa metsässä. Välillä linnun laulu kuului puun oksalta. Joskus taas joutsenet lentivät ylitsemme toitottaen kevään riemua. No, ongelmitta ei retkemme alkanut. Kun joutsenet toitottivat kevään riemua, ponit säpsähtelivät peloissaan. Mutta selvisimme polulta hengissä. Onneksi.
Metsäaukio oli silmiemme edessä. Vilkaisin taakseni ja huusin:
- Ravia!
Allya ei tarvinnut kahdesti käskeä. Se lähti ravaamaan kiltisti edellä. Elin sipsutti perässä ja Dumle ravaili kanssa kiltisti. Kelmikin tyytyi pieneen laukka-askeleeseen ja jatkoi sitten ravaillen. Freddykin lähti joten kuten kiltisti raviin, mutta sitten tuli vastaan ongelma. Tomppa pysähtyi. Se heitti pari pukkia ja kiisi laukkaa Freddyn ohi. Jippu innostui ja lähti perään. Cida sai Tompan kuulolle vasta saavutettuaan minut. Mutta Freddykin oli jo lähtenyt laukkailemaan. Jippu kiisi Allyn ohi pukkilaukkaa Soffin komentaessa ratsuaan järjestykseen. Assi parka tökötti kummastuneena paikallaan. Kelmi, Dumle ja Elin olivat pysähtyneet Allyn perään. Huokasin raskaasti.
- Jos yritetään uudestaan! Ohjatkaa karkulaiset paikoilleen ja näyttäkää niille kaapin paikka. Jokaiselle karkulaiselle siis pari askelta pakkia! komensin.
Lopulta pääsimme jatkamaan ravia. Nyt kaikki sujui paljon paremmin.
Ohjasin Allyn metsäsätä metsätielle. Kun koko jono seisoi perässäni, annoin seuraavaat ohjeet:
- Eli nyt olis tarkotus laukata. Isommatponit menee rauhallista laukkaa ja pikkuponit vähän reippaampaa. Mutta yritetään selvitä ilman neliä!
Kannustin Allyn käyntiin. Jatkoin käyntiä hetken matkaa ennen kuin pyysin Allyltä laukkaa. Jono lähti laukkaamaan perääsäni. Elin laukkasi rauhallisesti Lauran tiukassa komennuksessa. Dumle totteli Karolinen käskyjä kiltisti. Kelmi totteli Diibiä joten kuten. Freddy kiihdytti Siru selässään. Ja Tomppa.... Lähti ohittamaan Freddyä reippain kiitolaukka askelin. Cida käänsi Tompan pienellä käännökselle jonoon päin ja sai Tompan jonon perälle. Mutta Tomppa lähti pukkilaukkaa Jipun ja Soffin ohi. Se kurvasi ohi Miian ja Assin. Tomppa laukkasi aina Freddyn vierelle asti. Assi pysähtyi ihmettelemään ja sai Jipun aivan häntäänsä kiinni. Tomppa ei viitsinytkään enää laukata joten se pysähtyi. Cida keikahti kaulaa kohti, mutta sai juuri ja juuri pidettyä tasapainonsa hallinnassa. Toisin kävi Miialle joka keikahti pysähdksessä Assin kaulalle. Jippu ei viitsinyt jäädä seisomaan vaan karautti aina Freddyn rinnalle asti. Niin shettis pari lähti ohittamaan muita hevosia jotka pysähtyivät yksitellen. Kun sitten Freddy kirmasi Allyn ohi, suutuin.
- Kaikki SEIS! huusin.
Jotenkin Freddy ja Jippukin pysähtyivät.
Saimme ponit järjestykseen. Laukkasimme vielä vähän ja lähdimme sitten ravaamaan hiekkatietä pitkin. Loppu matkan kävelimme tallille. Aika moinen reissu! Onneksi kaikki sentäs pysyivät kyydissä.
Siis teemme keväisen maastolenkin ponien kanssa. Lenkki kestää noin 2 tuntia ja tarkoituksena on ihastella luonnon keväistä kauneutta. Kuljemme ensin jonkin matkaa ihanaa polkua pitkin ja sitten ravailemme metsä aukiolla. Laukkaamme metsätiellä ja tulemme tallille hiekkateitä pitkin.
~ Tunti pidetään 29.4.
~ Mukaan 6 ratsastajaa
~ Hevosta saa toivoa, mutta minä teen kuitenkin päätöksen
~ Maksuksi käy tarina, kuva, sarjakuva ja pitkä runo
~ Maksut viimmeistään 13.5. Jos et pysty maksamaan ajoissa ilmoita ja kerro maksun viivästymisen syy
Mukana:
Ally - Emppu
Elin - Laura Tulee myöhemmin?
Dumle - Karoline Tulee myöhemmin?
Kelmi - Diib Kiitos pikkuisesta tarinan pätkästä!
Freddy - Siru
Tomppa - Cida Kiitos hauskasta maksusta!
Assi - Miia
Jippu - Soffi Kiitos ihanasta ja hauskasta maksusta!
Kaikki mukaan!
Tarina
- Valmis? kysyin tallipihalla seisovilta ratsuilta.
- Joo! kaikki vastasivat kuorossa.
Lähdin Allyn kanssa johdattamaan porukkaa sovitussa järjestyksessä eteenpäin. Eli Elin, Dumle, Kelmi, Freddy, Tomppa, Assi ja Jippu. Jono lähti kiemurtelemaan perässäni metsää kohti. Ohitimme tyhjät ruskeat kuraiset laitumet. Käännyin vielä vähän ennen metsää katosmaan taakseni ja huikkasin muistutuksen:
- Jos jäätte jälkeen ottakaa ravilla kii!
Lähdimme kiemurtelemaan polkua pitkin. Aina välillä isommilla poneilla ratsastavat joutuivat kumertelemaan alhaalla roikkuvia oksia, mutta pikkuponien ratsastajat ratsastivat ryhdikkäästi pikkuisilla shetlanninponeilla. Etenimme rauhallisesti keväisen kauniissa metsässä. Välillä linnun laulu kuului puun oksalta. Joskus taas joutsenet lentivät ylitsemme toitottaen kevään riemua. No, ongelmitta ei retkemme alkanut. Kun joutsenet toitottivat kevään riemua, ponit säpsähtelivät peloissaan. Mutta selvisimme polulta hengissä. Onneksi.
Metsäaukio oli silmiemme edessä. Vilkaisin taakseni ja huusin:
- Ravia!
Allya ei tarvinnut kahdesti käskeä. Se lähti ravaamaan kiltisti edellä. Elin sipsutti perässä ja Dumle ravaili kanssa kiltisti. Kelmikin tyytyi pieneen laukka-askeleeseen ja jatkoi sitten ravaillen. Freddykin lähti joten kuten kiltisti raviin, mutta sitten tuli vastaan ongelma. Tomppa pysähtyi. Se heitti pari pukkia ja kiisi laukkaa Freddyn ohi. Jippu innostui ja lähti perään. Cida sai Tompan kuulolle vasta saavutettuaan minut. Mutta Freddykin oli jo lähtenyt laukkailemaan. Jippu kiisi Allyn ohi pukkilaukkaa Soffin komentaessa ratsuaan järjestykseen. Assi parka tökötti kummastuneena paikallaan. Kelmi, Dumle ja Elin olivat pysähtyneet Allyn perään. Huokasin raskaasti.
- Jos yritetään uudestaan! Ohjatkaa karkulaiset paikoilleen ja näyttäkää niille kaapin paikka. Jokaiselle karkulaiselle siis pari askelta pakkia! komensin.
Lopulta pääsimme jatkamaan ravia. Nyt kaikki sujui paljon paremmin.
Ohjasin Allyn metsäsätä metsätielle. Kun koko jono seisoi perässäni, annoin seuraavaat ohjeet:
- Eli nyt olis tarkotus laukata. Isommatponit menee rauhallista laukkaa ja pikkuponit vähän reippaampaa. Mutta yritetään selvitä ilman neliä!
Kannustin Allyn käyntiin. Jatkoin käyntiä hetken matkaa ennen kuin pyysin Allyltä laukkaa. Jono lähti laukkaamaan perääsäni. Elin laukkasi rauhallisesti Lauran tiukassa komennuksessa. Dumle totteli Karolinen käskyjä kiltisti. Kelmi totteli Diibiä joten kuten. Freddy kiihdytti Siru selässään. Ja Tomppa.... Lähti ohittamaan Freddyä reippain kiitolaukka askelin. Cida käänsi Tompan pienellä käännökselle jonoon päin ja sai Tompan jonon perälle. Mutta Tomppa lähti pukkilaukkaa Jipun ja Soffin ohi. Se kurvasi ohi Miian ja Assin. Tomppa laukkasi aina Freddyn vierelle asti. Assi pysähtyi ihmettelemään ja sai Jipun aivan häntäänsä kiinni. Tomppa ei viitsinytkään enää laukata joten se pysähtyi. Cida keikahti kaulaa kohti, mutta sai juuri ja juuri pidettyä tasapainonsa hallinnassa. Toisin kävi Miialle joka keikahti pysähdksessä Assin kaulalle. Jippu ei viitsinyt jäädä seisomaan vaan karautti aina Freddyn rinnalle asti. Niin shettis pari lähti ohittamaan muita hevosia jotka pysähtyivät yksitellen. Kun sitten Freddy kirmasi Allyn ohi, suutuin.
- Kaikki SEIS! huusin.
Jotenkin Freddy ja Jippukin pysähtyivät.
Saimme ponit järjestykseen. Laukkasimme vielä vähän ja lähdimme sitten ravaamaan hiekkatietä pitkin. Loppu matkan kävelimme tallille. Aika moinen reissu! Onneksi kaikki sentäs pysyivät kyydissä.