|
Post by Daw on Nov 24, 2012 12:12:20 GMT 2
Tosca- eestinhevostamma
- 10 -vuotias
- hoitajana Irish
Hoito-ohjeita: - Loimitetaan yli 20 asteen pakkasella toppaloimella.
- Tunnin jälkeen fleeceloimi päälle ja viltti kaulalle, jos hikinen.
- Karsinaan mennessä, on varmistettava, että hevonen huomaa tulijan!
|
|
irish
Uusi kasvo
Posts: 2
|
Post by irish on Jan 15, 2013 18:11:30 GMT 2
Vilkuilen jännittyneenä linja – auton ikkunasta alati vaihtuvia maisemia ja pureskelen etusormeni kynttä. Kynsien pureskelu on inhottavaa, mutta niin teen, aina kun minua jännittää, tai hermostuttaa jokin. Nyt olen jännittynyt ja innoissanikin siitä, että pian pääsisin tapaamaan uuden hoitohevoseni Toscan. Kuulemani mukaan tämä hevonen on hyvin kiltti, mutta sen toinen silmä on sokea, joten sen kanssa on oltava rauhallinen...
Nyt bussini pysähtyy ja minä nappaan kassini mukaan, kassissa kannan talli tamineitani. Kävelen jokin matkaa tiellä, kunnes käännyn Mustikkapolun pihaan ja jään hetkeksi ihailemaan pihaa. Talli on kivinen, ihan kuin linna ja sen lähellä suuren näköinen maneesi. Myös kenttä näyttää löytyvän. Hienoa. Jatkan matkaani ja suunnistan sisään talliin, joka on sisältä täysin erilainen kuin ulkoa. Kotoisa, mutta moderni. Karsinoissa näyttää olevan liukuovet, mistä minä pidän. Lähden astelemaan pitkin käytävää, lukien samalla hevosten nimiä kylteistä. Kun pääsen sen karsinan kohdalle, missä lukee Tosca, huomaan sen olevan tyhjä. Miten minä hoidokkini löydän? Päätän etsiä tallista jonkun, joka minua toivottavasti osaisi neuvoa. Katselen ympärilleni, katselen hevosia ja etsin samalla jotakin ihmistä.
Hetken kuluttua päädyn ovelle, jossa lukee toimisto. Olen hortoillut hetken ulkonakin, joten olen nyt tyytyväinen. Koputan ovea muutaman kerran ja hetken kuluttua kuuluu pirteä naisääni: ”Sisään!”. Astun sisään toimistoon ja siellä minua vastassa on lämpimästi hymyilevä, minua hieman vanhempi nainen. Hänellä on upeat ruskeat hiukset, jotka hän on sitaissut löyhälle poninhännälle. ”Moi. Mä olen Irish, Toscan uusi hoitaja”, aloitan hieman vaisusti ja nainen nyökkää. ”Haluaisin vain kysyä, että missä hevonen mahtaa olla?”. ”Minä olen Daw, Tervetuloa Mustikseen, Tosca on siinä tarhassa, missä on sen seurassa neljä muuta hevosta”, hän vastaa minulle iloisesti. Hymyilen ja kiitän. Sitten poistun toimistosta ja suuntaan kulkuni kohti Toscan tarhaa.
Tarha on helppo löytää, sillä siinä on eniten hevosia. Tunnistan Toscan pienikokoiseksi ja vankkarakenteiseksi ruunikoksi, jonka toinen silmä näyttää oudolta. Se on sokea. ”Hei, Tosca”, puhelen hevoselle lähestyessäni sitä, sillä en halua säikyttää tammaa. Se kääntää hieman päätään minua kohti ja höristää korviaan. Annan hevosen haistella kättäni ja napsautan narun kiinni riimuun. ”Mennäänpä sitten talliin hoidettavaksi, harjaan sinut oikein kiiltäväksi”. Hevonen nyökäyttää päätään, aivan kuin olisi kanssani samaa mieltä ja lähtee kävelemään vierelläni pois tarhasta. Muutama hevonen seuraa meitä hetken, mutta minun on silti helppo taluttaa Tosca pois tarhasta ja sulkea portti perässäni. Matkalla talliin Tosca säpsähtää lintua, joka rapistelee maassa sen sokean silmän puolella. Mitään vakavampaa ei kuitenkaan tapahdu ja saan tamman helposti pidettyä.
Tallissa sidon Toscan sen omaan karsinaan vetosolmulla kiinni ja alan harjata sitä kumisualla suurin, pyörivin liikkein. Harjatessani Tosca yrittää yhtenään äksyillä, mikä on suoraan sanottuna turhauttavaa. ”Kuule, ei sun ole pakko uhitella, mä harjaan sut joka tapauksessa, etkä sä siihen kuole”, tokaisen tammalle. Ei minun puheeni mitään auta, joten kokeilen jotain muuta; harjaan hieman kovemmin, enkä varoen. Kas, se auttaa heti. Tosca ei ilmeisesti pidä varovaisesta harjauksesta, mihin olen tottunut.
To Be Continued... nyt ei inspis riitä pidempään
Tää oli oikein mukava tarina ensimmäiseksi : ) Mukavaa, että meijän Tosca sai vihdoin hoitajan. Saat tästä 3p & 7v€ /Kat
|
|