Miia
Vakiokaartia
Posts: 84
|
Post by Miia on Feb 9, 2012 15:50:30 GMT 2
Helmikuinen maastotunti 16.2Nyt on oiva aika lähteä maastoon kauraturpien kanssa!Ulkona on mitä ihanin sää. Nyt on pakko päästä maastoilemaan! Ohjelmassa mm. hieman maastoesteitä ja laukkakisa pellolla.
- Ratsuja saa toivoa, pyrin toteuttamaan
- Maksuksi käy tarina, kuva tai sarjis
- Mukaan mahtuu 6
-
Maksu 26.2 mennessä
OsallistujatLaura & Anttu Kiitoksia maksustaTuntitarinaOlin odottelemassa Lauraa ja Anttua tallipihalla. Itse otin ratsuksi Allyn, olin sen verran jo sillä ratsastanut, että uskaltauduin sillä maastoonkin. Pian Laura tuli tallin ovesta Anttua taluttaen. Laura nousi ruunivoikon ruunan selkään ja tarkisti vielä satulavyön ennen maastoon lähtöä. Alkumaastosta ratsastimme pitkin ohjin käyntiä, ja annoimme hevostemme rentoutua. Kun olimme antaneet hevosten jonkin matkaa kävellä, kokosimme ohjat ja annoimme pohkeet hevostemme kylkiin. Hevoset ravasivat mukavaa tahtia lumisessa maastossa. Anttu ravasi hieman kömpelösti, mutta kuitenkin pysyi kannoillani. Ravasimme pitkään, kunnes tie oli tarpeeksi suora laukalle. Nostimme laukan, Laurakin sai Antulle laukan nostettua. Puut vilistivät ohitsemme, kun hevosemme laukkasivat hurjaa vauhtia. Anttu oli innoissaan, samoin Ally. Meidän piti tehdä kunnon pidätteet, että saimme hevoset takasin raviin. Ravisimme vielä vähän matkaa. Ennen tallia annoimme hevosten vielä kävellä, että rentoutuivat. Tallipihassa Laura kiitti kivasta maastosta ja vei Antun talliin minun perässäni.
|
|
Laura
Täysi jäsen
(c) Kat
Posts: 151
|
Post by Laura on Feb 9, 2012 19:24:04 GMT 2
Minä voisin tulla tällekkin tunnille, ratsuksi toivoisin vaikka Anttua, jos suinkin sopii?
|
|
Miia
Vakiokaartia
Posts: 84
|
Post by Miia on Feb 17, 2012 21:10:50 GMT 2
sori, tuntitarina myöhästyi päivällä, mutta voitte alkaa makselemaan
|
|
Laura
Täysi jäsen
(c) Kat
Posts: 151
|
Post by Laura on Feb 17, 2012 21:29:04 GMT 2
Juu, ei siinä mitään, mutta tuntitarinaa ei ainakaan täällä vielä näy :/
|
|
Miia
Vakiokaartia
Posts: 84
|
Post by Miia on Feb 19, 2012 16:26:46 GMT 2
kirjotan sen viikonloppuna
|
|
Miia
Vakiokaartia
Posts: 84
|
Post by Miia on Feb 19, 2012 16:39:52 GMT 2
Tarinasta tuli hybertyberlyhyt, en ole hyvä kirjoittamaan tuntitarinoita, mutta maksailkaahan
|
|
Miia
Vakiokaartia
Posts: 84
|
Post by Miia on Feb 19, 2012 16:41:09 GMT 2
Maksuaikaa pidennetty kolmella päivällä
|
|
Laura
Täysi jäsen
(c) Kat
Posts: 151
|
Post by Laura on Feb 26, 2012 13:26:12 GMT 2
Tää maksu tulee myöhässä, äti pisti hiihtolomaks sitten koneen lukkoon,ja puhelimella en voi alkaa taronaa väsäämään. Anteeksi!
|
|
Miia
Vakiokaartia
Posts: 84
|
Post by Miia on Feb 26, 2012 17:14:14 GMT 2
eipä mitään, itekki unohin ton tuntitarinan kirjottaa ko. päivänä, joten ei haittaa Ja ku syykin on kerta noin hyvä, niin annan sun maksaa sit ku voit
|
|
Laura
Täysi jäsen
(c) Kat
Posts: 151
|
Post by Laura on Mar 11, 2012 9:32:03 GMT 2
EI ole totta... Lähetin sitä tarinaa, ja olin tyhmänä jättänyt sen tallentamatta, ja näköjään foorumi ei sitä näytäkään...
Pakkanen nipisteli hieman poskia, kun astuin ulos lämpöisestä tallirakennuksesta raikkaaseen helmikuiseen ilmaan. Anttu kulki laiskahkosti perässäni ulos, mutta tuntui hieman innostuvan, kun tajusi pääsevänsä maastoon. Kiristin ruunivoikon satulavyötä, ja asetin jalkani jalustimeen loikaten ruunan selkään. Kiristin vielä selässä satulavyötä, ja kun olin valmis, lähdimme kävelemään pitkin ohjin maastoon, Miia Allyllä. Hyräilin hiljaa mielessäni jotain melodiaa, laulun nimeä en tosin muistanut, mutta väliäkö tuolla. Olin myös kuullut, että hevonen rauhoittuisi tällaisesta rauhallisesta "vooaamisesta". Hetken matkaa käveltyämme aloin kokoamaan ohjia, ja annoin Antulle pohkeita, jolloin ruuna lähti keinuvaa ravia eteenpäin, minä kevensin, vaikka kyyti oli hieman kömpelöä.
Lumisen maaston keskellä avautui pitkä suora, ja tiesin, mitä nyt tehtäisiin. Me laukkaisimme. Anttukin tuntui tietävän sen. Tein pidätteen, ja annoin laukkapohkeet ruunan kylkiin, jolloin se nosti häntäänsä heilauttaen rytmikkään laukan, ja minä yritin parhaani mukaan istua satulassa, koska kyyti oli melkoisen pompottavaa. Suoran päätyttyä minun piti jopa sahata ruunivoikkoa suusta, että tuo suostuisi hieman rauhoittumaan, mutta rauhoittuipa se, ja saimme kunnialla ravattua vielä hetken matkaa, vaikka ruuna vielä innosta korskahteli. Hetken matkan päässä siirsin ruunan takaisin käyntiin, ja menimme talliin rauhallisesti, ja olin varsin tyytyväinen.
-Kiitos, Miia!
|
|